Maalaamassa




Torstai on maalauspäivä. Olen käynyt Limingan taidekoululla maalamassa jo kolmena talvena, enemmän tai vähemmän.
   Olin jo kauan haaveillut tuosta taidekoulusta, kunnes rohkaistuin menemään sinne kevätalveksi -17. Haave toteutui koulutusrahaston maksamalla tuella. Korvaus ei ollut järin suuri, olin köyhä, mutta koin eläväni rikasta elämää. Sain tehdä sitä mitä rakastin.
   Tuo kevät talvi oli yksi elämäni parhaista. Aamulla ei väsyttänyt nousta, kun tiesin pääseväni omaan työpisteeseen, jossa maaalukset odottivat. Olin vapaalinjalla, ja sitä se nimensä mukaisesti olikin; vapaata maalaamista omista mielenkiinnoista käsin. Muut samanhenkiset ihmiset ja opettaja toivat energian, jota yksin maalatessa ei olisi voinut saavuttaa.
    Olen jatkanut maalaus-harrastusta epäsäännöllisen säännöllisesti, niin että käyn maalaamassa tortaisin. Maksua se tekee n. 70e kuukaudessa, sisältäen työtilojen ja opetuksen lisäksi ruuan.
    Maalaamisessa tunteet kulkevat vuoristorataa. Olen joutunut oppimaan, että kaikkea ei voi halllita, lopputulos ei usein ole sama, jota lähdin tavoittelemaan, mutta saattaa silti olla hyvä. Toisiin on turha itseään verrata, jokaisella on oma tyylinsä, ja se kehityy vain maalaamalla.
   Vaikeinta maalaamisessa on keskeneräisyyden sietäminen, on nukuttava yön yli ja toisenkin, taulu ei valmistu kerralla. Välillä maalaus menee oikeaan suuntaan, sitten taas väärään. On uskottava silti hyvään.
    Parasta maalaamisessa on se tunne, kun maalaus sujuu. Maalaamiseen uppoaa niin, että aika ja paikka unohtuvat, on vain siinä hetkessä, yhtä maalauksen kanssa.
   Usein maalaan maisemia luonnosta, omakohtaisia kokemuksia ja tunnelmia Lapista. Koen luonnon voiman ja Lapin taian aina uudelleen ja uudelleen tauluja maalatessa. Luonto on minulle tärkeä, ja haluan kokea sitä monin eri tavoin.
   Olen onnellinen siitä, että olen uskaltanut toteuttaa haaveitani. Useinmiten haluamamme asiat ovat mahdollisia. On vain otettava asioista selvää. Ego tekee asioista vaikeampia, kun ne oikeasti ovat, se sanoo, ei tuo voi onnistua. Sydämen ääni taas on innoissaan, tuo on minun juttu, haluan sen. Usko sydämesi ääneen, sillä ratkaisu on lähempänä kun aavistatkaan.

Milloin sinä olet kuunnellut viimeksi sydämesi ääntä?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapin taikaa ja Luonnon voimaa taidenäyttely

Pilkillä

Lapin kivet